8.9.13

Kirpparikokemuksia

Muistoni itsepalvelukirppareista on 1990-luvun Imatralta, Megatorilta. Siellä oli vähän hämärää ja loisteputkista johtuen kelmeää. Siellä haisi tunkkaiselta mutta sieltä saattoi löytää aarteitakin. Eniten oudoksutti, että siellä myytiin shampoopullojen ja huulipunien jämiä sekä (ymmärtääkseni ja toivoakseni) korkkaamattomia alusvaatteita.

Tätä taustaa vasten olen äärimmäisen positiivisesti yllättynyt Tapiolan Toisesta kierroksesta. Siellä on valoisaa, siellä ei haise, ja avattujen kosmetiikkatuotteiden myynti on kielletty. Henkilökunta on äärimmäisen ystävällistä ja palveluhenkistä, he ovat osanneet tuotteistaa ja konseptoida kirpparin todella pitkälle. Tuotteet hinnoitellaan netissä ja viivakoodien ansioista myyntiä voi myös seurata netissä, lähes reaaliajassa. Pöytä on ehkä hieman suolaisen hintainen, mutta kahteen pekkaan ja "toinen viikko puoleen hintaan" tarjouksella pöytävuokrakaan ei tuntunut liian pahalta. Täysihintainen viikko alkaa olla takana, puolen hinnan viikko vielä edessä. Eräänlainen välitilinpäätös ja puolimatkan krouvi on siis käsillä.

Olemme myyneet serkkuni kanssa vaatteita, kenkiä, laukkuja, kirjoja, lankoja, kankaita, astioita ja pelejä. Pelit hävisivät ensimmäisen vuorokauden aikana. Kässätarvikkeetkin tekivät kauppansa melko liukkaasti, samoin astiat. Vaatteita ja kirjoja on mennyt tasaiseen tahtiin koko ajan. Hieman yllättäen kengät ja laukut eivät ole oikein liikkuneet, vaikka hintaa niillä on pääosin 1-3 euroa, muutamalla hyväkuntoisella ja -laatuisella 5 euroa.

Meitä varoteltiin etukäteen, että vaatteet eivät tee kauppaansa, mutta ihmeellinen krääsä tulisi menemään kuin kuumille kiville. No, ihmeellistä krääsää meillä ei juurikaan ole, ja järkituotteet olemme hinnoitelleet maltillisesti - tavoitteena eroon pääseminen, ei niinkään nettoaminen. Hinnat ovat olleet jotakuinkin seuraavaa tasoa:
  • Paidat ja housut 1-3 euroa
  • Neuleet 2-7 euroa
  • Mekot 2-5 euroa  
  • Astiat 2-7 euroa 
  • Pelit 3 euroa 
  • Kirjat 1-2 euroa 
  • Kankaat ja langat 2-5 euroa nyssäkältä 

Mitä kirpparipöytä sitten vaatii? No ainakin aikaa. Pitkäjänteistä valmistelua ja välivarastointia (mikäli ei halua katsella nyssäköitä nurkissaan). Pöytää on todellakin käytävä järjestelemässä joka päivä. Tavaraa on hyvä viedä myytiin vähitellen, sillä ei ole viisasta ladata pöytää/hyllykköä kaoottisen täyteen. Tunnesiteestä tavaroihin on myös päästävä irti - vaikka kyyseessä olisi itse ompelema hääpukusi, niin on mahdollista, että kukaan ei huoli sitä edes 3 eurolla, joten turha kuvitella pyytävänsä 30 euroa. Myöskin habaa touhu kysyy, varsinkin kun autoton raahaa myyntiartikkelinsa matkalaukussa ja Ikean kassissa julkisilla paikan päälle.


Keskimääräinen myyntimme on ensimmäisellä viikolla ollut 50-60 euroa per päivä. Saas nähdä kuinka bisnes kehittyy, sillä toiselle viikolle ei ole tiedossa täydennyssatseja yhtä tiuhaan. Mutta olen jo nyt positiivisesti yllättynyt saldoomme: isosta kasasta tavaroita on päästy eroon. Ja täytyy toivoa, että tavaraa ei jäisi kauheasti myymättä, ei nimittäin nappaisi raahata myymätöntä tavaraa takaisin - Ikean kassissa ja matkalaukussa.

Ei kommentteja: